Noin. Pidin eilen siis kahvittoman päivän, ihan vaan omaksi kiusakseni. Minulla on joskus älytön halu rääkätä itseäni, vaikkapa kieltämällä hetkeksi jokin nautinto tai vaatia vähän enemmän kuin on tarvetta. Se on sellaista itsensä karaisemista. Tai jotain.

Selvisin kahvittomasta päivästä loppujen lopuksi aika kivuttomasti, vaikka kyllä hetkitttäin teki mieli huutaa ja kirkua. Halusin kokeilla miltä tuntuu olla ilman kahvia edes yksi päivä, sillä olen juonut sitä tosiaan pikkulikasta lähtien ja voin tunnustaa, että siitä on kehittynyt riippuvuus. Jos en saa aamukahvia, saatan jopa ärtyä. Kahvikissallakin on kynnet. Ja tunteet.

Mutta arvatkaa oliko suuremmoinen nautinto aloittaa tämä päivä kahvilla! ooooooooh hohhooooliii

No nyt olen keksinyt uuden haasteen itselleni. Se on oikeastaan aika kiva juttu. Alan nimittäin kirjoittaa, kaiken mitä kirjoitan kynällä, kaunokirjoituksella. Siitä onkin aikaa kun olen harjoittanut tuota jaloa taitoa. Nyt kaunolla kirjoittaminen tuntuu vielä hieman työläältä, mutta ihmeen hyvin ne kirjaimet sieltä kuitenkin tulevat ja kirjoituksesta saa selvää. Tämä idea lähti oikeastaan Sorvitytöltä, joka kertoi kirjoittavansa kaunolla vähän aikaa.

Sitten kun olen harjoitellut tarpeeksi, ostan sellaisen hienon mustekynä-setin ja alan kirjoittaa hienoja kirjeitä. Vaikkapa teille. Olisiko mukava saada käsinkirjoitettu kirje? Tästähän voisi tehdä vaikka yhteisen harrastuksen. Blogistanin kirjoituskerho. Haa.

1249854.jpg

ps. Harmittaa kun en ostanut sieltä Venetsiasta sellaista mustekynäsettiä. Sieltä niitä oli vaikka millä mitalla. Oliskohan Isoroban Venetsia-liikkeessä sellaisia? Siellä on ainakin niitä makeita naamioita...tai voisihan sellaisen itsekin väsätä.