Käsittämätöntä kuinka tämmöinen pikkuinenkin loma tekee hyvää mielelle ja kropalle. Muutama päivä rentoa menoa ja vot! Mä olen ulkoillut, löhönnyt, uinut, ratsastanut, katsonut tv:tä, syönyt ulkona, käynyt manikyyrissä, menettänyt hienot ranskalaiset lakkaukset seuraavana päivänä, ollut vaan ja sellaista kaikkea kivaa. Viimeisenä päivänä ajattelin jopa lukea!

Uimahallissa on kiva käydä, joskus. Kestän juuri ja juuri sen sallitun 2,5 tuntia kaiken sen ihmismassahässäkän keskellä. Mulla on ollut tapana uida ekan saunakierroksen jälkeen kilometrin verran ja sitten saunoihin muhimaan (mieto, kuumempi ja höyrysauna). Aika hyvin meni tämänkertainenkin pujottelu uimaradalla. Välillä sai antaa tilaa nopeammille, välillä piti siirtyä kiihdytysradalle. Kerran nielaisin vettä, mutta yhtäkään laastaria ei sentään lillunut vedessä. Porukkaa oli ihan kohtuullisesti, onhan sentään hiihtoloma-viikko.

Uimatyylejä on kiva katsella. Olen aina halunnut oppia tarzan-tyylin (kroolin, freestyle?), mutta jostain syystä joka kerta kauhon tuttua, turvallista sammakkoa tasaiseen tahtiin. Tällä kertaa samalle uimaradalle oli eksynyt tarzani, jonka uimatyyli oli opittu just siellä viidakossa. Kaveri ei varmaan tajunnut, mutta joka kerta, kun kämmen osui veteen, se läpsähti juuri sellaisessa kulmassa veden pintaan, että vesi roiskui pitkälle. Läps, läps, läps tyyppi läiskytteli iloisena eteenpäin käsittämättä, että aiheutti melko varmasti hukkumisvaaran varttuneemmille uimareille. Uimaradalla oli myös rakastuneita pariskuntia, jotka pysähtelivät pusuttelemaan ja halailemaan keskellä rataa. Olihan se söpöä kieltämättä. Sitten siellä oli vanhoja mummoja ja papparaisia, jotka uivat miltei paikallaan. Hurrasin heille mielessäni. Ainoa, joka sai veren kiehumaan oli n. 5-kymppinen mies, joka puski takaa melkein päälle jos oli vahingossa eksynyt herra jyrän tielle. Rynniminen oli minusta epäkohteliasta ja töykeää. Niih. Toisen saunakierroksen jälkeen menin vielä poreisiin ja vesihierontaan. Olisin mennyt juoksemaankin, mutta rata oli varattu jollekin ryhmittymälle. Ja taas saunaan.

Tallillakin kävin. Tänään Hauis oli erikoisen upea. Se meni eteenpäin ajatuksen voimalla. Minä vain istuin selässä ja annoin pikku vihjeitä. Herkkää. Olisin voinut ratsastaa vaikka kuinka kauan, mutta pakkanen puudutti jalat pikku hiljaa. Muutama aste leudompaa niin olisin ridannut koko päivän! Muistin taas miksi en käy manikyyrissä. No kun tallitytön kynnet eivät kerta kaikkiaan hienoja lakkauksia kestä. Edellisen päivän ranskalaiset kynnet olivat hevosten hoidon ja lannanluonnin jälkeen vähemmän hienot. Muutama kynsi säilyi kauniina sentään. Huomenna lähtee loputkin hienostelut. Ja Pimu söi hevosenkakkaa.

L hoitaa tallia koko ensi viikon, kun omistajat ovat lomalla. Hän kertoi, että molemmat vanhempansa ovat sairastuneet syöpään. Urhea tyttö. Hevoset saavat ajatukset pois ikävistä asioista, hän sanoi mulle. Niin saavat minä tiesin sanoa takaisin epäröimättä. Me hevosihmiset sen tiedämme. Hyvää terapiaa on hevostelu. Silti mua surettaa kovasti nuoren tytön taakka.

R haudattiin tänään. Tähän loppuun haluan laittaa hänen sanansa, itsellekin muistutukseksi:

Säilytä kipinä -
koska tää maailma on
ihan oikeesti
tosi makee paikka.
 
412632.jpg