EDIT 19.3.2007 klo 14 paikkeilla: Oma ehdokkaani pääsi eduskuntaan ajamaan mm. meikäläisen asiaa! Että onnea hänelle vaan valitsemallaan (ja monen muunkin kansalaisen valitsemalla) tiellä!

Kumma miten nämä ilmat heittelevät äärilaidasta toiseen. Eilen satoi lunta ja tänään oli taas upea keväinen vire, mutta illan mittaan taas alkoi sataa lunta. Onneksi lähdin ajoissa haistelemaan kevättä. Aurinko suorastaan loisti taivaalta.

Hassuja (villi)koiria

Koirilla on myös ihan selvästi kevättä karvaisissa rinnoissaan. Ne poukkoilivat ja hypähtelivät, pinkoilivat ja ryysäilivät minkä kerkesivät. On vaikeuksia pysyä pytyssä huskylaisen perässä, vaikka olen pidentänyt remmiä ja solminut sen vyötärölle. Luulevat olevansa varmaan vetokoiria! Varsinkin Jedin voimat ovat uskomattomat. Koirulit voivat vielä vähän aikaa nauttia lumesta, johon on järjettömän kivaa hypätä selälleen ja kieriskellä niin, että lumi vain pöllyää ja siihen jää hauska liukujälki.

Tänään katselin luontodokumenttia Eläimelliset veljekset, jossa hassut veljekset seurasivat harvinaista Etiopiansutta, maailman harvinaisinta villikoiraa. Tuo etiopialainen käyttäytyi aivan samalla tavalla, kuin nämä kesyt huskylaiset. Huskylla on nimittäin myöskin tapana hypätä korkealle ja tömsyttää maata etutassuilla esim. metsästäessään myyriä maan alta. Koirat leikkivät myös samalla tavalla, kuin Etiopiansudenpennut. Villikoiran ominaisuuksia löytyy siis yllättävän paljon.

Metsässä kuului taas kaikenlaista tsirputusta. Yleisin ääni oli TVIT TVIT (luulen, että talitinttejä olivat). Jostain olen kuullut, että talitinttien TITITYY-laulu olisi harvinaista herkkua nykyään, mutta olen kyllä kuullut sitä! Nämä TITITYY-laulajat ovat varmaan sitä vanhempaa tipu-sukupolvea. Nuorempien tipujen kieli on kehittynyt TVIT TVIT:ksi. Onneksi muuten linnut ovat pienentyneet ja söpöytyneet esihistoriallista ajoista. Tämmöistä tipua ei olisi kovin mukava kohdata keväisessäkään metsässä. Se mokoma söi sitä paitsi kissankokoisia esihevos-parkoja! 

Äänestys-oikeus/velvollisuus täytetty 

Nyt on sitten saanut ääneni se ehdokas, jonka luulisin ajavan tarmokkaasti etujani. Toivottavasti pääsee yleensä edustamaan ja pitämään lupauksensa. No jos ei pääse, menee sitten ääni puolueelle ainakin. Olen mietiskellyt omaa äänestyskäyttäytymistäni. Näyttää pahasti siltä, että ensi sijalla on puolue. Sitten tulee vasta tyyppi. Tällainen puolue(ellinen)nainen minä sitten olen. Mutta kerrottakoon, että tällä kerralla äänestin näköjään Samin NVN-menetelmän mukaisesti, mutta en tosiaan tarkoituksella. Sattumalta ehdokkaani sopi tällä kertaa tuohon kaavaan. Ja hän oli vaalikoneenkin mukaan paras vaihtoehto mulle, että näin nyt kävi somasti.

458238.jpg
Vaalimainoksia Kalliossa

Neuleblogeille pitkää nenää (tai ainakin pannulappua)

Paljastus: Tulossa on sensaatiomaista postausta. Olen nimittäin aikeissa kutoa pannulapun! Jo se, että olen aikeissa kutoa, on sensaatiomaista. Mutta en tietenkään kudo mitään tavallista pannuläpyskää, vaan tuikiharvinaisen kiinalaisen silmukoinnin mestariteoksen! Tämä tuotokseni saa varmaan kaikki neuleblogistit vihreiksi kateudesta (hähää), sillä aion säilyttää harvinaisen kutomukseni salaisuuden ja kertoa vain, että saan kiittää armasta äitiäni tästä taidenäytteestä. Mutta ei nyt enempää. Lisää tästä historiallisesta aiheesta siis tulossa lähiaikoina sekä kuvamateriaalia legendaarisesta pannulapusta tietenkin. Pysykää Angelan blogissa. Se kannattaa (kai).