Lähdinpä eilen optimistisena ajelemaan Sipooseen. Tarkoituksena oli ottaa monta kuvaa heppakaverista. Perille päästyäni satoi kaatamalla. Kameraa ei voinut ajatellakaan ottaa esille. Sade tuntui yllättävän lämpimältä. Lahjoin hepoja kuivatulla leivällä ja lähdin hiukan pettyneenä ajamaan kotiin kohden.

Siinä ajaessani kuuntelin piskuisesta autoradiostani iskelmätaajuutta. Matkani sujui vahvasti nostalgisissa 70-luvun tunnelmissa Pepe Willbergin, Kai Hyttisen, Hectorin, Demis Roussoksen ja Rauli Paddingin seurassa. Laulaa hoilotin ääneen ja täysillä koko sydämen pohjasta. Mieliala nousi pikku hiljaa.

Tuuli irroitteli lehtiryöppyjä puista. Ne leijailivat kevyesti märälle asfaltille liimautuen siihen kuin koristeelliseksi tapetiksi. Suuri lintuparvi lehahti äkisti eteeni. Ne saattelivat tovin kuin johdatellen matkaani. Huomasin, että sadekin alkoi väistyä muuttuen kevyeksi tihkusateeksi. Pysäytin autoni hetken mielijohteesta ja hyppäsin ulos kameroineni.

230362.jpg

Olen aina pitänyt joki-maisemista. Joessa on määrätietoisuutta, vaihtelevuutta, muotoa ja arvoituksellisuutta. Sellaista sadunomaista pehmeyttä.

230369.jpg

Katselin joen rauhaisaa matkaa ja huomasin pikkuisen, mutta pirteän yksityiskohdan, joka melkein peittyi joenvarren kasvillisuuteen.

230376.jpg

Siellähän piilotteli pieni hilpeä kuninkaallinen pariskunta. Toinen osapuoli hiukan kallellaan, toinen pirteästi pystyssä tukemassa väsynyttä kaveria jos toistakin.

230395.jpg

Paistaa se päivä risukasaankin, ajattelin ja jatkoin matkaani.

230391.jpg

Mukaan tarttui syksyn ruskettamia takiaisia rämpiessäni pusikoissa, ojissa, risukoissa, mähöisessä mutamöllöisessä maastossa.

230396.jpg

Yhtä-äkkiä näin jotain ihmeellisen kaunista. Ne olivat kuin jalokiviä.

230399.jpg

Luonnon helminauhaa kimalteli kaikkialla ympärilläni hohtaen kevyttä, hentoa valoa. 

230404.jpg

Ja hei, kokonainen torvisoittokunta esiintyi terhakkaana kannonnokassa.

230402.jpg

Miten paljon eri värejä syksyssä onkaan ihastelin onnenmykkyrässä.

230405.jpg

En tiedä kuinka kauan siinä ihmettelin, mutta lopulta nousin autoon ja huristelin kotiin. Olin tyytyväinen pikkuiseen, mutta antoisaan matkaani.