Iines J haastoi minut Omituiseen meemiin. Eli pitää listata kuusi omituista piirrettä tai tapaa itsestään. Mun piti oikein valikoida, mitkä onnelliset omituisuudet pääsevät päivänvaloon. Toivottavasti en karkoita kaikkia harvoja lukijoitani pois tällä listauksellani:

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

  1. Olen aina halunnut tehdä niin kuin esim. vanhoissa film noir –leffoissa: raottaa sälekaihtimia ja katsoa mitä kummaa ulkona tapahtuu…kuka outo heppu se siellä tekee jotain tosi outoa. En ole vielä koskaan löytänyt säleitä ikkunan päällä! NE ovat aina ikkunan välissä. Leffoissa sälekaihtimet ovat AINA ikkunan päällä, kun he AINA raottavat niitä käsin!! Tästä on tulossa jo pakkomielle, sormeni syyhyävät, kun näen sälekaihtimet.
  2. Kuvittelen itseni mielellään joksikin toiseksi henkilöksi. Tietenkin olen Scarlett tai joku muu kuvankaunis filmitähti. Tämä on jäänyt tavaksi pienestä tytöstä, joka unelmoi usein…ja unelmoin minä vieläkin. Olenpa hassu.  
  3. Ei ole näköjään outoa puhua itsekseen, mutta onko vähän outoa kysellä ääneen itseltään kysymyksiä ja vastata niihin parhaansa mukaan? Kysyn yleensä tosi vaikeita kysymyksiä, joihin ei osaa Erkkikään vastata. Sehän on ihan pöllöä! Miksen kysy helppoja? Olen myös erittäin hyvä sulkeutumaan ulkomaailmasta; en kuule enkä näe silloin mitään. Olen ihan omissa maailmoissani ja vaikutan varmaan tosi hajamieliseltä. Tai olenkin.
  4.  Raha on tuhlaamista varten. Mulla on aina rahat lopussa. Raha polttelee taskuja niin, että usein annan viimeiset roponi esim. katusoittajille tai ostan lahjan jollekin tai heitän toivomuskaivoon. Olen siis oikea suurtuhluri ja kauppiaan ihanneasiakas. Minut voi houkutella ostamaan vaikka….hevosen!
  5.  Juttelen usein tuntemattomien ihmisten kanssa. Mulla on (omasta mielestäni) kyky aistia myös herkästi ihmisten tunnetiloja. Olen ehkä liiankin herkkä tässä suhteessa ja huomaan usein sellaista mitä muut eivät huomaa. Joskus kylläkin herkkyys on kadoksissa (esim. krapulassa). En pidä tästä omituisuudesta, sillä hämmennyn siitä niin helposti. Tosi viöööördiä!
  6. Uskon ihmeisiin. Jotkut kutsuvat niitä kylläkin sattumiksi. Joka aamu, kun herään, sanon itselleni: tänään tapahtuu ihmeitä! Joskus tapahtuukin. Kuuntelen myös mielelläni, kuin noiduttuna tarinoita. Mua kiehtoo kaikki outo ja yliluonnollinen.

Ai niin. Unohtui haastaa pari blogaajaa tähän mukaan: Koska Ari jo haastoi itse itsensä, toivoisin, että  Vastavirtaan kulkija ja Sami, kertoisivat kuinka omituisia ovat...vai ovatko sittenkään?!