208525.jpg
Kaivopuiston lokki (huhtikuu 2006/ah)

Jokaisessa vuodenajassa on puolensa, mutta yksi on ylitse muiden

Kesä tuo mieleen lapsuuden ja ilon, kotipihan lähimetsän ja pienet metsäpolut. Kesällä luonto riemuitsee ja on täynnä elämää. Kesällä laiskistun ja annan kehonikin levätä. Rentoudun. Onneksi ei ole aina kesä, sillä silloin olisin oikea laiskimus ympäri vuoden.

Pidän myös talvesta, mutta sen pituus ehtii kuihduttaa voimat ja tarmon, vaikka yritän taistella vastaan. Juuri, kun olen nääntymäisilläni ja riutumassa henkiseen kitukuolemaan, aloittaa kevät elvyttävän valosinfoniansa. Ensimmäiset auringonsäteet keväthangella, lumen alta pilkottava maa, luonnon vähittäinen herääminen. Niistä imen voimaa ja saan taas hengitettyä.

Olen ehdottomasti syksyn lapsi. Rakastan syksyä kaikissa muodoissaan. Syksy on jotenkin mystillisen kaunis, surullisen hiljainen, mutta siinä piilee jotain suurta ja uhkeaa...luovaa voimaa. Piiskaava sade, syksyn värit, mutamöllöinen maa, pimenevät illat. Syksyssä on liikettä, joka tarttuu.

219944.jpg
Syksynmerkkejä Vilnassa (syyskuu 2006/ah)

The autumn wind, and the winter winds - have come and gone
And still the days, those lonely days - they go on and on
And guess who sighs his lullabies - through nights that never end
My fickle friend, the summer wind.

Summerwind (Frank Sinatra)