Tänään mulla oli taas työpäivä. Olihan siellä työpaikalla muutama muukin töissä, mutta osastolla oli kuitenkin hyvin hiljaista. Oudon hiljaista. Sitä vastoin ulkona oli muhkea blosis, joka humisi kivasti ikkunan läpi.

 

Ruokalistalla oli tänään mantelikalaa, joka kuulosti herkulliselta. Se myös maistui herkulliselta. Ruokapöydässä keskustelimme venäläisistä elokuvista ja Tsaarin uponneista aarteista (en nyt kuitenkaan muista hylkyä, jossa ne kuulemma odottavat nostajaansa).

 

Laadin muistilistan muutamasta ei-työasiasta, että en varmasti unohda joulun turpeassa jälkitilassa näitäkään:

 

LISTA:<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Lähetä eläkeläisille jumppa-aikataulu

Ilmoittaudu jumppiin

Egologinen matkasuunnitelma

Laita teatterit eetteriin

Lähetä Saatanan liput

Siivoa Outlook

Maksa laskut

 

Muutama tuli jo tehtyä, huomenna loput.

 

Mutta tuo ekologinen matkasuunnitelma alkoi tosiaan kyteä jo eilen päässäni, kun katsoin Punainen lanka -ohjelmaa. Siinä haastateltiin pariskuntaa, joka yritti elää maailmaa säästäen. He olivat päättäneet aloittaa maailman pelastamisen itsestään; tekemällä itse jotain konkreettista. Ohjelmassa sivuttiin monia asioita, jotka ovat mullekin tärkeitä. Siinä pamahti ilmoille eräs hyvin henkilökohtainenkin asia niin että meinasin pudota pallilta.

 

Mutta päällimmäiseksi jäi mieleen kellumaan ekologinen matkasuunnitelma, jonka aion piruvie toteuttaa.

 

Nimittäin katsokaas. Suunnitelmissani on lähteä käymään Italiassa ja tarkemmin sanottuna Milanossa. Ja vielä tarkemmin La Scala oopperassa, Donnan kanssa. Milano ei ole välttämättä ainoa paikka, jossa haluaisin käydä, mutta ooppera on. Olen ihan pienestä likasta lähtien haaveillut tästä ooperamatkasta. Ja nyt matka on tulossa ajankohtaiseksi. Ehkä parin kolmen vuoden sisällä jopa.

 

Eilisestä ohjelmasta sain ajatuksen, että ensin lentäisimme Tukholmaan lentokoneella. Tuon pituinen lentomatka ei tuota päästöjä enempää kuin laivamatka. Siitä jatkaisimme matkaa junalla Italiaan. Se ei kuulostaa ollenkaan hassummalta ajatukselta, sillä pidän junista. Mielestäni junassa matkustaminen on erittäin mukavaa ja jotenkin lempeää. Eli tämmöisen ajatuksen sain ja soitin tänä aamuna heti Donnalle ja esitin innoissani ajatukseni. Donnalle sopii vallan mainiosti tämä ekologinen ideani, jonka varastin tuolta pariskunnalta.

 

Varkauteni oli kylläkin varsin kiltti ja luontoystävällinen joten sen voin tunnustaa huoletta. Ja tunnustan myös, että pelkään ihan vähän lentämistä. Siksi junamatka houkuttelee vieläkin enemmän.

 

Junalla matkustaminen on kuin musiikkia. Vaikka tämmöistä:

 

tai tämmöistä: 



Mulla on ollut myös mielessä lähteä junalla Siperian kautta Kiinaan. Mutta sitä pitää vielä mietiskellä ja kypsytellä. Ja löytää tarpeeksi hullua matkaseuraakin. 

 

Eikä hei tämäkään olisi yhtään hassumpaa puksuttelua:

 

 

Mutta ensin ekologisesti oopperaan.