Kuuntelen juuri Nightwishin Dark Passion Play -albumia ja kylmät väreet kulkevat ihanasti selässä. Täytyy vain todeta, että onpa jytkyä kamaa! Ihan kertakaikkiaan. Aah kuinka ihan sydämessä pomppasi kun eka biisi alkoi soljua muuttuen yhtä-äkkiä raa´aksi revittelyksi. Erityisen ihanalta kuulostaa sinfoniaorkesterin soitanta; sello (onkohan se sello) ja viulut. Voi hitto miten ihanaa paatosta. Tulee eläviä kuvia mieleen. Aivan kuin katsoisi fantasiaelokuvaa: liehuvia helmoja, savua, satumaailmaa...tai scifiä: hyvän ja pahan intohimoista taistelua...grrrrhhhhh...tai miksei myös kiihkeää rakkausmelodraamaa, jossa kaikki kuolevat lopulta rakkaudentuskissaan...

Toinen ihanuus on tämä kirja, jota luen paraikaa. Se on eroottinen, kaunis rakkaustarina, jonka on kirjoittanut  mies. Täytyy oikein ihmetellä ja ällistellä, kuinka tarkasti ja hienopiirteisesti tämä mies osaa kuvata naisen eroottisia tuntemuksia. Se on kyllä ihmeellistä. Kai. Onkohan hra D.H Lawrence haastatellut aikoinaan naisia tai jopa tiettyä naista teosta kirjoittaessaan vai onko hän vain niin taitava kuvittelija? Sen verran nappiin menee kuvaukset ja kerronta, että ihan kuin olisi tehnyt pientä tutkimustyötä...Mutta herkkää ja aistikasta on. Maistelen pikku hiljaa, pala palalta, että nautintoa riittää vielä pitkään (vaikka tekisi mieli siemaista koko ihanuus kerralla).

Tällä hetkellä olo on siis erityisen nautinnollinen. Vaivun. Pakahdun. ouugaaaaaaad!

Tässä vähän erilaista passionia: