279578.jpg Viime viikot ovat olleet täynnä kiirettä ja vipinää. Liian täynnä kaikkea. Joulukin on tulossa enkä ole yhtäkään lahjaa vielä ostanut. Rupeaa päätä jo hieman huimaamaan tämä meno. Olen mennyt liian pitkään ylikierroksilla. Kaipaisin nyt kipeäasti pientä lepohetkeä. Yksi vapaapäivä tekisi terää, mutta se ei ole vielä ainakaan tällä viikolla mahdollista. Onneksi ensi viikolla on sentään Itsenäisyyspäivä = vapaapäivä!

Viikonloppuna olin siskon tyttären pojan ristiäisissä. Tammikuussa siskon toinenkin tytär saa jälkikasvua. Sisko on sitten tuplamummi. Poika kastettiin ortodoksisin menoin juhlallisesti ja systeri itki. Onhan se vaikuttava tapahtuma ja ainutlaatuinen, niin kuin pappikin sanoi. Tikkurilan ortodoksinen  kirkko on aika kotoisan oloinen kirkko. Olen ollut siellä vain kerran tätä ennen. Oikeastaan käyn tosi harvoin enää kirkossa. Se olisi tavallaan erinomaista meditaatiota ja hiljentymistä kaiken hössöttämisen ja kiireen keskellä. Pitääpä harkita vakavasti kirkkoreissua yhtenä keinona rauhoittaa mieli tai sitten nukun yhden päivän putkeen :)

Ristiäisissä systerin mies lohkaisi vitsinä kaikkien kuullen melko henkilökohtaisen asian, joka olisi mennyt normaalisti nauraen ohi. Mutta nyt olen jotenkin herkkä kaikelle. Menin ihan lukkoon, loukkaannuin ja suutuinkin siinä muutaman sekunnin aikana, mutta tapani mukaan kestin kuin Angela. Enhän voinut keskellä kirkkoa antaa samalla mitalla takaisin, varsinkaan tuoreelle iso-isälle. Nielin ylpeyteni ja myöhemmin kahvitilaisuudessa meno oli, kuin jenkkiläisessä komediasarjassa. Eivät vain tajunneet, että olin ihan tosissani. Ovat tottuneet siihen, että vitsailen ja nauran aina. Hohhoijaa. Eniten juttu kirpaisi, koska kyseisestä asiasta en ole puhunut, kuin muutamalle valitulle. Joku on lörpötellyt. Voi hemmetti soikoon! Miksen nostanut kunnon metakkaa ja vaatinut syyllisten päitä vadille! Miksi aina teen kaiken helpoksi muille! Lähtiessäni muistutin lankomiestä sentään siitä, että on vielä mustalla listalla jonkin aikaa. Kättelin normaalin halauksen sijaan. Oli vähän nolona. Mutta siitäs sai senkin rontti. Seuraavissa ristiäisissä saa EHKÄ halinkin. Ja systeri saa vähän selittää.

No se näistä väkevistä sukulaissuhteista. Onneksi asia ei ole maailmanvakava, mutta ansaitsee pienen vuodatuksen kuitenkin. Huomenna menen ihailemaan Daniel Craigia uudessa Bondissa. Sehän jo piristää kummasti.

Rauhallista joulun odotusta kaikille!