Olen ollut monta kertaa todella lähellä sortua iPodin häikäisevään vetovoimaan. En muista kuinka monta kertaa olen käynyt hipelöimässä niitä kaunokaisia saaden monetmonet myyjät järjettömän innokkaiksi, kun olen ollut melkein ostamaisillani sen 8 gigan mallin. Mutta aivan viime metreillä peräännyn ja valittelen sikahintaa. Myyjät parkuvat pettymystään ja repivät hiuksiaan. No mutta sitten, kun vähiten sitä odotan, törmään ihan sattumalta todelliseen söpöläiseen. Creativen Zen Stoneen. Kätevä, pieni ja huokea. Se on rakkautta ensisilmäyksellä. Ostan pikkuiselle kolme eri väristä kuorta ylle; pinkki, lime ja vaaleansininen silikoninuttu klipseineen. Nyt olet aina mukanani, kiinni minussa. 

Mutta vielä on valittava kuulokkeet. Erittäin herkkiin ja arkoihin korviini ei voi tunkea mitä tahansa härpäkettä, muuten alkaa särky ja parku ja hammastenkiristys. Kuin tilauksesta, on Creative kehittänyt unelmanpehmeät ja kevyet tulppakuulokkeet, pumpulinpehmeät In-Ear Earphonesit minunlaisille herkkäkorville. Niille korvani sanovat jees. Ouuuu jeees. 

Olen tässä viime päivinä sitten sykronoinut ahkerasti biisejä CD:ltä soittimeeni. Nyt söpöZenistäni soljuu ihananpehmeitä tulppakuulokkeita pitkin suloinen kokoelma lempimusiikkiani, suoraan korvaani ja sieltä pääni sisään, sekoitetussa järjestyksessä. Zenini on pullea musiikista; on möreänkarheaa Johnny Cashia, joka välillä puhelee biisien välissä kuin olisi siinä ihan vieressäni, on pop-kuningatar Madonnaa; rytmikästä revittelyä ja pumppaavaa rytmiä, on Tsoots Maikkelin pehmeää kuiskintaa, on Little Featin letkeää huippusoitantaa, on on ja on vielä monta muutakin. Mutta pikkuZeniini mahtuu vielä montamonta levyllistä musiikkiruokaa ennen kuin se ähkäisee ja röyhtäisee.   

En enää kaipaa iPodin sileää soreaa pintaa. Hävitköön se mielestäni. Lopullisesti. Pokshuiskispois hävyttömän hinnakas iPodi ja Apple. Olen tehnyt valintani. Samettiset tulppakuulokkeeni ja Zen-pikkuiseni, teille korvani annan.