Voiko olla enää hylätympi, kuin ilmoitus, joka on hylännyt itsensä:

237426.jpg

Lisäys postaukseen klo 21.55:

Lähdin siis tutkimaan lähiympäristöä ja katselemaan löytyisikö mitään hylättyä, sillä en löytänyt kuvavarastostani yhtäkään tämänkertaisen Valokuvatorstain aiheeseen sopivaa kuvaa.

Ei tarvinnut kävellä pitkälle. Olin aivan kummissani kuinka paljon sieltä sitten löytyikään; pulloja, karkkipusseja, tupakka-askeja. Kuvasin kaikki ojat ja puskat ja tutkin maastoa uteliaana. Pipokin oli oikein kuvauksellinen orapihlaja-aitaan takertuneena ja käpy-parka liiskaantunut lättänäksi. Pari pikkupoikaa ajoi siinä pyörällä ohitseni ja huusivat jotakin. Olin niin ajatuksissani siinä kykkiessäni, että myöhemmin vasta tajusin mitä sieltä pojan suusta oikein kuului: "Kuvaatko koirankakkoja". Voi pojat!

Viimeisenä kuvassa oleva elintarvikekioski on muuten ollut tyhjillään jo vuosia. Haikeudella muistelen, kun kävin ostamassa sieltä irtokarkkeja. Pienet tytöt ja pojat (jotka nyt ovat jo isoja) olivat siinä sievässä jonossa ja kukin osti viisi sitä lajia, 10 toista lajia, kahdeksan kappaletta kolmatta lajia jne. Siinä vierähti tovi jos toinenkin odotellessa ja myyjän ilme oli näkemisen arvoinen, kun siinä laski pikkuruisia irtokarkkeja yksitellen lapsukaisille ja sai kourallisen pikkurahaa vastineeksi.

Tämänkertaisessa Valokuvatorstaissa on mukana todella hienoja otoksia ja melkein kaikki ideat oli käytetty. Kunnes sitten osuin tuon tyhjän ilmoituksen kohdalle. Tiesin heti, että tässä se nyt oli, minun Hylättyni. Ilmoitus, josta tekstikin on hävinnyt, oli niin lohduton.

Näitä siis löysin n. kilometrin pituisella kuvausmatkallani ihan kotini lähellä (ja paljon muitakin):

237437.jpg

237441.jpg

237443.jpg

237446.jpg

237451.jpg