Katselin tänään lapsuuden lempi(nyyhkintä)sarjaani Pieni talo preerialla, joka esitetään nyt kokonaisuudessaan uusintana sunnuntaisin klo 11. Tuo sarjahan on nostalginen ja suorastaan pursuaa dramatiikkaa.

Nuorena likkana samaistuin jossakin määrin Laura Ingallsiin. Meissä oli paljon samaa; ihmettely ja uteliaisuus, kolmesta tyttärestä molemmat olimme keskimmäisiä, ajoittainen uhkarohkeus, unelmointi, ihmisrakkaus ja kiltteys...Laura Ingalls oli tavallaan mulle jonkinlainen esikuva. Myöhemmin sarjan edetessä kasvoin sarjasta ulos, muuttuakseni diskohileeksi, punkkariksi ja ties miksi matkallani naiseuteen.

Ihailin myös salaa Michael Landonia, joka esitti Ingallsin perheen isukkia. Tuota peräänantamatonta ja urheaa miestä, joka uurasti perheensä eteen, vaikka henki menisi. Komea, kätevä, vahva, lahjomaton ja ylpeä hra Ingalls. Oma isäni oli hiukan toisenlainen, poirottimainen herrasmies, joka kulki kravatti kaulassa juhlissa ja metsässä. Hänessä oli kuitenkin samaa kiltteyttä, lempeyttä ja ylpeyttä, mutta olisin pikkutyttönä kaivannut hra Ingallsin kaltaista raavasta miehekkyyttä ja rämäpäisyyttä omalle isällenikin. Slaavilainen temperamentti oli kummasti hypännyt isäni yli, siirtyäkseen sitten koko painollaan, kaikessa ihanuudessaan keskimmäiseen tyttäreen. Että humpsista vaan.

Tuosta sarjasta tuli muutakin mieleen. Kun Karen Ingalls oli vihainen miehelleen Charlesille, hän sanoi moittivaan sävyyn: Charles Ingalls! Muistan myös meidän perheessä samanlaisia nimeämis-merkityksiä, joista osasi päätellä paljon. Kun äitini oli jostain hattuuntunut isälleni, sanoi hän aina tietyllä äänensävyllä: Kirill Petrovitš! Silloin tiesimme, että isä saa läksytyksen tai sen tyylistä huomiota. Ihan toisella äänensävyllä äitini leperteli "Kiralle". Isäni osasi myös. Hän kutsui normaalisti äitiäni hellästi Lissuksi, mutta silloin kun oli tosipaikka, pehmeä u muuttui kovaksi o:ksi. LIS-SO! [lue: Heti tänne!]

Mutta tunnelmasta aivan toiseen. Katselin myös luistelun EM-kisoja ja nimenomaan suosikkilajiani jäätanssin vapaaohjelmaa. Jäätanssin EM-mestaruuden vei upea venäläinen pari Domnina-Shabalin, joka hurmasi meikäläisen. Heidän esityksensä oli hiton näyttävä temperamenttisen Waltz Masqueraden tahdissa. Ja varsinkin herra Maxim Shabalin korvensi ihanasti Angelaa tulisella katseellaan.

1242143.jpg

Katsokaapa tuo heidän energinen esityksensä ja huomatkaa Maximin leimuava katse tanssin päätteeksi - uhhuuuh:

ps. Nightwish sopisi muuten erittäin hyvin jäätanssin musiikiksi :)