Tänään on mentävä töihin ja illalla odottaa teatterielämys. Kansallisteatterin Willensaunassa menee Pukija, johon olen saanut ystävältä lipun. Näytelmä on loppuunmyyty, mutta peruutuspaikkoja kannattaa kysellä!

Esko Salminen on suosikkinäyttelijäni. Kun pääsin ylioppilaaksi, hän tuli esiintymään meille ylioppilaille koululle. Hän oli kuulemma koulumme entisiä oppilaita. En unohda koskaan sitä väkevää fiilistä, jonka Salmisen karisma aiheutti muutenkin pyörällä päästään oleville tuoreille ylkkareille. Hän esitti pätkän jostakin näytelmästä (en muista mistä). Siinä Eskon tuijotuksessa punastuivat luokkamme karskit kunditkin ja olivat ihan hämillään, kun han mylvi nenän edessä "SINÄ KURJA jne."...vaikuttava oli Esko!

Jos Esko satut eksymään tänne Angelan vaatimattomaan pikkublogiin, niin kiitän tässä julkisesti sitä keväistä päivää vuonna 1981, kun esiinnyit meille privaatisti  ja kiitos kaikista sen jälkeisistä teatterielämyksistäkin. Kiitos Esko Salminen!

Postaan huomenna tähän tunnelmiani Pukija-näytelmästä. Hyvää lauantai-päivää kaikille! Halihali.

Edittiä su klo 11:00: The Dresser on kirjailija Ronald Harwoodin kirjoittama näytelmä kiertävän teatteriryhmän eräästä päivästä, joka on toistunut jo lukemattomia kertoja. Kuvaus lumoavasta, mutta rapistuvasta teatterimaailmasta - näyttämön takana. Pukija ja puettava. Kahden egoistisen ammattilaisen välinen puhutteleva vuorovaikutussuhde. Lämminhenkinen, mutta myöskin raadollinen kuvaus näyttämön takaa...pienenevästä teatteriseurueesta, ihmisistä, joille teatteri on elämääkin tärkeämpää. Mitä takahuoneessa oikein tapahtuukaan - parasta draamaa ja komediaa tietenkin.

Oli jännä nähdä tämä näytelmä. Kuningas Learia takahuone-perspektiivistä. Olen nimittäin lähiaikoina nähnyt myös Kuningas Learin. Siinähän Esko Salminen näytteli myös Learia. Pukija oli täynnä upeita repliikkejä, jotka iskivät minuun ja sopivat jotenkin tämänhetkiseen elämääni. Tuo oma lauseeni lauantain postauskessani: "Kiitos Esko Salminen" oli yksi tämän näytelmän sanomista, mutta sen voisi muotoilla myös näin: "Kiitos kaikki teatterintekijät, jotka olette tehneet hienoa taustatyötä. Työ näkyy, mutta tekijät jäävät piiloon." Ilman heitä ei olisi näytelmää. 

Esko Salminen oli eittämättä kaiken keskipiste sekä ihmisenä että näyttelijänä, mutta Eero Aho oli myös loistava Pukijan roolissaan. Nariseva, monotoninen ääni ja manipuloivat, viiltävätkin repliikit olivat kuin sovitettu Ahon suuhun ja sieluun. Lavastus oli ihana ja kuvasti upeasti juuri entisaikojen kiertävän teatterin tunnelmaa ja ilmapiiriä. Melkein tunsi olevansa siinä näyttämön takana itsekin, mukana sammuvassa teatteriseurueessa. Willensauna sopii erinomaisesti tämäntyyppisiin näytelmiin. Pieni ja intiimi.

362659.jpg
Esko Salminen (Kuningas Lear)

Edittiä la klo 13:15: Pitää tähän postaukseen lisätä vielä eräs asia. Tänään on M:n muistotilaisuus ja me koulukaverit olimme sopineet pitävämme hiljaisen hetken M:n muistoksi  klo 12. Tasan klo 12 istahdin Pasilan aseman penkille ja hiljennyin hetkeksi muistelemaan ja ajattelemaan M:a. Lähetin hänelle ajatuksissani terveiset sinne jonnekin ja muistelin yhteisiä hetkiämme silloin kauan sitten. Tiedän, että hän kuuli ajatukseni. M seisoi myös ylioppilasrivissä, kun Esko Salminen meille ärjyi. M oli luokkamme priimuksia. Hyvästi M, muistan sinut aina!