Niin on blogi vinksallaan kuin emäntänsäkin. Ihan sekona. Pitää etsiä TAAS uusi pohja ja uusi kuva tuonne yläosaan. Pirullisen piinallista. Laitan nyt väliaikaisesti tämän punaisen pohjan, että blogia voi edes lukea.

Eilen olin vielä enemmän vinksallaan. Jätin autonavaimeni treenikassiin, jonka jätin duuniin. Kun pääsin perille kotiasemalle, muistin, että olin sujauttanut avaimet "väärään" laukkuun. Onneksi bussi sattui tulemaan juuri sopivasti, että pääsin jatkamaan sutjakasti kotiin. Tänä aamuna piti sitten luonnollisesti matkustaa taas piru vieköön bussilla töihin.

Tein eilen sitä munakoiso-pastaa, josta olen jo täällä aikaisemmin kertonut. Pasta oli suht helppotekoinen ja todella maukasta. Koska eilinen(kin) päivä oli vähän vinksallaan, olin unohtanut myös pokkari-kamerani duuniin. Joten nyt ei ole yhtään kuvaa herkkupastastani. En jaksanut ruveta järjestelmää valmistelemaan, kun oli muutenkin puuhaa siinä hellan ääressä. Pasta olisi ollut kyllä kuvaamisen arvoinen kauniine väreineen. Suosittelen kaikille jos suinkin kasvisruuasta pidätte. Seuraavalla kerralla laitan kuvia. Lupaan. Tuon pastan resepti löytyy Jamie Oliverin kirjasta: Alastoman kokin paluu. Pirun hyvä resepti. Sarkolle kiitos, että löysit sen minulle :)

Arvaattekin varmaan, miksi olen tänään näin pirullisella tuulella. Tänään on vihdoin ja viimein se päivä, kun pääsen katsomaan teatteriin Saatanaa. Voi jee. En saanut luettua kirjaa ihan loppuun, mutta olen täydellisesti juonessa mukana ja luulen että esitys tulee kyllä ymmärrettyä. Tuo kirja on ollut pirullisen nautittavaa luettavaa kaikin puolin. Siinä kohdassa, jossa olen nyt, on eräs kaunis nainen Margarita nimeltään, muuttunut noidaksi ja lentelee hurmioituneena ilkialastomana luudanvarrellaan. Hän on menossa tapaamaan itse Saatanaa...kyllä on pirullisen jännä kohta! Hirveän moni romaanihenkilö on jo mennyt ihan sekoksi ja joutunut parantolaan, Saatana senkun liehuu ja leikittelee ihmisparkojen kustannuksella ja juonittelee minkä kerkeää. Mitenhän nuo nerokkaat juonenkäänteet onkaan saatu istumaan teatteriesitykseen...onkohan se yhtä eloisa ja hersyvä...no kohta pääsen sen näkemään. Ihan pirummoisen jännää.

On vielä toinenkin iloinen asia, jota odotan innolla. Kiasman teatterissa menee esitys, jossa esiintyy oma afro-opemme. Täältä voitte bongata hänet.  

Mutta nyt lähden teatteriin. Poikkeamme johonkin Kallion baariin haukkaamaan pientä suupalaa ja voisinpa juoda vaikka yhden huurteisen teatteri-illan kunniaksi. jamm