En löydä tuubista enkä mistään Miljoonasateen versiota, mutta Vesku Loiri tulkitsee taidokkaasti tämän pakahduttavan biisin, Olkinainen. Kuunnelkaa sanoja. Ja pakahtukaa.

Miten te ymmärrätte tämän tarinan? Minusta siinä on uskomattoman surullinen ja tukala tunnelma. Mies on syvästi rakastunut ja kaipaa naistaan - joka ei tullutkaan. Mutta mitä mies suunnittelee? Mihin kuokkaa tarvitaan? Symboliikka menee joskus yli hilseen.

Mutta pirun kaunista tämä on.

Lyriikka:

On yö ja hyvin myöhä
kun tätä kirjoitan
Mutta minua ajaa pelko
ja mun on pakko kirjoittaa
Kuin pitkät harmaat hiukset
sade heilahtaa
pimeydestä ruutuikkunaan

Minä rakensin oljesta naisen
kun sinä et tullutkaan
Sua kaipasin niin paljon
enkä jaksanut odottaa

Minä sidoin lyhteitä yhteen
etsin vaatteesi parhaimmat
Tein köydenpätkistä peruukin
ja rinnat lantuista

Ja illan tullen viereen
naisen nukahdin
Kunnes äsken
nauruun heräsin

Ja nyt olkinainen tanssii
navetan katolla
Sylissä vaatteen riekaleita
ja pää kainalossa
Olkinainen, olkinainen
nauraa ja huhuilee
ja paidan helman alta pilkottaa
musta kieli viikatteen

Minä en ole synkkämielinen mies
mutta minua pelottaa
kun männynneulaset kirkuu
ja maisema huohottaa
Kun jalanjälkiin kasvaa koiran hampaita
voi luoja, miten se minua pelottaa

Minä kirjoitan tämän kirjeen
jos viimeinkin tulisit
Että saisit tietää kaiken
jos et minua löytäisi

Nyt lähden etsimään kuokkaa
haen bensaa kanisteriin
Joko minä tai olkinainen
olen ymmärtänyt niin

Kuin pitkät harmaat hiukset
sade heilahtaa
pimeydestä ruutuikkunaan

Ja nyt olkinainen tanssii
navetan katolla
Sylissä vaatteen riekaleita
ja pää kainalossa
Olkinainen, olkinainen
nauraa ja huhuilee
ja paidan helman alta pilkottaa
musta kieli viikatteen