Seuraava pätkä on sensuroitu, sillä en kehtaa kirjoittaa kuitenkaan SITÄ yhtä sanaa, mutta kun luet, sano aina tämän  *-merkin kohdalla SE sana (tiedät kyllä minkä). Painottaen.

No niin. Aloitetaan.

Minähän luen nyt Saatana saapuu Moskovaan -opusta, *llisella vimmalla. Se on kyllä *n paksu tiiliskivi: 478 *n sivua! Lisäksi siinä on ihan *sti venäläisiä nimiä, niin että pää on jo ihan *n sekaisin. Venäläiset nimet ovat *n vaikeita muistaa. Ei ihme, että herra Bulgakovilla meni niin *sti aikaa romaanin kirjoittamiseen. Toistakymmentä *n vuotta! Mutta Neuvostoliitossa sekin on *n lyhyt aika, sillä julkaisuun meni yli 30 vuotta. 

Alkaa olla kaiken kukkuraksi niin *n kiirekin saada koko *n romsku luettua, koska haluan lukea sen ennen kuin menen katsomaan teatteriesitystä. Muuten en ymmärrä mitään koko *n näytelmästä. Luen kirjaa joka *n välissä minkä kerkeän, mutta sivuja vaan piisaa. Niin *sti on vielä luettavaa. Ei auta vaikka käytän kaiken *n vapaa-ajan lukemiseen. Urakka tuntuu niin *n toivottomalta. Avaan kirjan joka *n paikassa missä vaan voi lukea; aamiaispöydässä, asemalla junaa odottaessa, junassa, hississä, kahvitunnilla, hississä, asemalla junaa odottaessa, junassa, kaupan jonossa, ruokapöydässä, illalla sängyssä, asemalla junaa odottaessa...mutta loppua ei vaan näy. huh * huhhuh

Mutta. On se vaan niin *n hyvä kirja.

Suosittelen.

*sti.

*