The Lady is a Champ 2019-10-13T03:15:03+03:00 Blog Integration Feed Generator https://leidi.vuodatus.net/ leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[62. Valokuvatorstai]]> Tulevaisuus oli tällä kertaa haasteena Valokuvatorstaissa. Tässä kaksikin näkemystä siitä:


"Pienissä pätkissä"


"Kaikki on mahdollista"

]]> 2012-10-07T15:00:01+03:00 2019-10-13T02:38:27+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2012/10/62-valokuvatorstai leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Muistilista menneisyydestä!]]> Angela. Muistatko mitä tapahtui tasan viisi vuotta sitten? Iines haastoi sinut kiintoisaan meemiin mukaan eli tarkalleen 27.8.2007: Millainen olen viiden vuoden kuluttua.

 

Muistatko, että otit haasteen tosissasi ja kirjoitit muistilistan millainen haluat olla viiden vuoden kuluttua eli tänään 27.8.2012. 

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Nyt on aika tarkistaa tulos.

 

Muistilista tulevaisuuteen 27.8.2012 (laadittu 27.8.2007) 

  • olen terve ja kovassa maraton-kunnossa ja juoksu tuntuu hyvältä lisäksi vatsalihakset ovat näkyvissä ja sääret + peppu kiinteät :)
  • olen ollut vuoden vuorotteluvapaalla tai juuri aloittamassa sitä
  • olen oppinut venäjän alkeet niin, että osaan vähintään kirjaimet ja osaan kirjoittaa joitakin venäjänkielisiä lauseita ihan itte sekä ymmärrän pikkuisen puhetta ja kirjoitusta
  • olen lähestulkoon tai kokonaan kasvissyöjä (olen oppinut tykkäämään pavuista!)
olen vähintään aloittanut kirjoittaa tai laatia jotakin kirjallista tuotosta, joka voisi kelvata vaikka julkaistavaksi
kaikki ne läheiset (myös blogiystävät ja elikot), joista välitän ovat edelleen olemassa ja hyvässä kunnossa mulla on pitkät ihanat hiukset, joita heiluttelen kuin Rita Hayworth olen oppinut valokuvaamaan niin, että olen itsekin tyytyväinen olen edelleen tyytyväinen työssäni tunnen itseni naiselliseksi ja olen tyytyväinen itseeni mulla on viihtyisä omannäköinen työhuone valmiina olen saanut raottaa sälekaihtimia niin kuin elokuvissa tehdään teen jotakin hyödyllistä, joka auttaa lähimmäisiä olen oppinut tai oivaltanut jotakin oleellista näinä vuosina asun ympäristössä jossa olen onnellinen elämässäni on rakkautta ja lämpöä olen oppinut jonkin uuden taidon olen tasapainossa itseni ja ympäristön kanssa velat on maksettu pois olen varannut matkan Milanoon ja liput La scala-oopperaan Vuodatus on vielä olemassa :)

Ja tulos on? Vastaa rehellisesti!

]]> 2012-08-27T17:30:00+03:00 2019-10-13T02:38:31+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2012/08/muistilista-menneisyydesta leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Oi nuoruus, voi luhistus]]> Kaiholla muistelen "sen" koreaa kukoistuskautta ja onnellisia aikoja. Ohitse ovat ne ajat, kun "se" sai valtavasti huomiota ja suurta aitoa ihailua osakseen. Minne ikinä meninkin, "sitä" ylistettiin ja ihmeteltiin. Varsinkin, kun "sen" puki sopivan kireästi pehmeään samettiin, ei ihailevilta katseilta tai hurmioituneilta huokailuilta voinut välttyä. Kävelin aina niin ylpeänä "sen" kanssa ja hieman pyörittelinkin. En paljon, sillä sen arvolle kuului olla viehättävä mutta ei vulgääri. Pienenpieni keinutus vain ja: Mon Deau Quel Magnifique Popotin! Kerran eräänä varhaiskevään päivänä "se" pääsi uutisten loppukevennykseenkin. Oh those Happy Days! 

No, nyt on kukoistuskausi sitten ohi ja alkanut perkeleellinen treenaaminen, jotta se ei ihan tyystin luhistuisi. Jalkakyykkyjä jalkakyykkyjen perään. Loputtomasti. Iänkaikkisesti. Amen.

Ps. Tällä tytöllä ei ole aavistustakaan, että kaikki tuo kauneus on katoavaista: www.divertissonsnous.com/2011/11/17/laura-frison-ne-trouve-pas-de-jean-a-sa-taille/

(hähhähhää!)

]]> 2012-03-19T17:00:01+02:00 2019-10-13T02:38:34+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2012/03/oi-nuoruus-voi-luhistus leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Lupauksen lunastaminen]]> Mulla on ollut luovattomuustauko. Kirjotus ei ole oikein sujunut, eikä mulla ole ollut minkäänlaista kirjoittamisintohimoa. No pieniä ajatuksenlentoja Facebookissa, siinä kaikki.

Lupasin eräälle rakkaalle henkilölle jatkaa kirjottamista. Siitä on jo kovasti aikaa. Annoin lupauksen ja nyt tuntuu, että lunastamisen aika on tullut. Sitä on tultu vaatimaan. Keskeneräiset kirjoitukseni näet hypähtelevät yksi toisensa jälkeen näkyviin, kuin jostain toisesta ulottuvuudesta. Niiden piti pysyä poissa, mutta sietä ne vain tunkevat läpi.

No eihän tässä mitään yliluonnollista tietenkään ole, mutta tämä henkilö, jolle lupauksen annoin voisi ihan hyvin sellaista tehdä jos se vain on mahdollista sieltä jostain minne siirrymme tästä maailmasta. Hän oli juuri sellainen. 

Lunastan siis lupaukseni ja jatkan kirjoittamista. Toivottavasti näet tämän *****!

]]> 2010-11-01T22:30:01+02:00 2019-10-13T02:38:38+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2010/11/lupauksen-lunastaminen leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Naisellisia pohtimuksia naisellisuudesta]]> Tässä välissä voisi pohdiskella syvällisiä. Mennä niinkin syvälle, kuin naisellisuuden äärirajoille. Elokuvateatterissa menee nyt elokuva teinikuningatar Marie Antoinettesta, joka oli kuuluisa ylellisistä elämäntavoistaan, huvittelunhalustaan ja tuhlaavaisuudestaan sekä myöskin naisellisuudestaan.

Naiseuteen on varmasti ainakin jossakin määrin kuulunut itsensä kaunistaminen. Eri aikakausina ja eri kulttureissa keinot ja tavat vain ovat erilaisia. Joissakin kulttuureissa ihannoidaan rintoja toisissa takapuolta ja kolmannessa pieniä siroja jalkoja jne. Naisellisuuden käsite on yhdistetty usein pehmeyteen ja sirouteen. Nainen on myös osannut käyttää naisellisuuttaan hyväkseen - naisellinen viehätysvoima voi olla vastustamaton yhdistelmä. Miesparkoja on kautta aikojen jujutettu milloin milläkin naisellisella keinolla.

Mutta mitä oikeastaan on naisellisuus? Mikä on naisellista? Onko se pitkät kiharat hiukset, kurvikas vartalo, pehmeys, äidillisyys, myötätuntoisuus, itsenäisyys, rinnat, ujous, trendikkyys, keimaileva, korkokengät, miehen vastakohta, suloisuus, kukkamekko, kohtalokas katse...vai mitä?

]]> 2010-10-30T10:29:01+03:00 2019-10-13T02:38:42+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2010/10/naisellisia-pohtimuksia-naisellisuudesta leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Savolaista saunaidylliä]]> Täällä mä saunon melkein joka päivä. Sauna on tämän paikan sydän ja rakkain paikka mulle. Tuossa kuistilla tulee istuttua usein joko kirjan ääressä tai muuten vain luonnon ääniä kuunnellen. Tämän saunan alla on ollut se pääskyn pesä niin kauan kuin tämä saunakin.

Huom. tämän olen kirjoittanut pari vuotta sitten kesällä kesäkodissani. Ehkäpä laitan kuvat myöhemmin... 

]]> 2010-10-28T11:25:01+03:00 2019-10-13T02:38:49+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2010/10/savolaista-saunaidyllia leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Fiilistelyä]]> Kolea sää on jähmettänyt inspiraationi. Olen ollut siksi hiljaa. Hipihiljaa. Työpaikalla se on tuntunut konkreettisesti, sillä viikonlopun jälkeen talo on aina kylmimmillään. Maanantaina palelin työpöytäni ääressä. Tärisin ja kalisuttelin hampaitani. Sooo Frozen. Työhuoneeni ilmastointi puhalsi huristen viileää ilmaa vilusta värisevään kroppaani. Työnteko oli täyttä tuskaa.

Ikkunasta näkyy vain harmaata taivasta. Pieni pilkahdus valosta puristuu pilvenreunoista ja paljastaa niiden pyöreät muodot. Mutta ne ovat raskaat ja vetiset, purskahtamaisillaan itkuun. Olen näkevinäni tuttuja muotoja pilvien pehmeissä kaarissa. 

Huom. jälkikirjoitus: tämä vuodatus on kirjoitettu joskus viime talvena...tai ainakin tosi kauan sitten.

]]> 2010-10-26T17:38:01+03:00 2019-10-13T02:38:51+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2010/10/fiilistelya leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Tämänkö päivän lenkki]]> Vedän uusien juoksusukkien päälle uudet juoksukengät ja sidon koiraremmin vyötärölle. Koira vetäisee mut liikkeelle ja juoksu alkaa heti pihasta. On vaikeuksia pysyä vetokoiran tahdissa, mutta olen oppinut jarruttelemaan ja nostelemaan jalkojani nopeaan tahtiin etten kompastu polulla.

Pienen metsäosuuden jälkeen alka pururata. Olen jo huomannut, että kroppani on alkanut nauttia juoksusta. Jalat vievät nopeammin ja kevyemmin. Vauhti on kiihtynyt. Silti juoksen vielä pienehkäöjä lenkkejä, ei lähelläkään mitään maratonimatkoja. Olen tyytyvänen itseeni ja siihen, että aloitin nämä juoksut.

Olen ollut viime päivinä kummallisen väsynyt. Olen kyllä herännyt aamuisin aikaisemmin, parantanut tapani siinäkin suhteessa. Mutta silti. Tänään on muutenkin sellainen päivä, jolloin usko rakoilee ja pelko yrittää ujuttaa itsensä tilalle. Ajatukset juoksevat liian nopeasti edelle, luulojen luokse tulevaisuuteen. Ensin tulee kyyneleet, sitten ääni. En voi pidätellä enää. Juoksen kuin riivattu. Jalat vievät eteenpäin kuin itsestään ja parun ääneen. Alkaa sataa. Ensin kevyesti, mutta voimistuen pikku hiljaa rankaksi ja kastelevaksi. Minua alkaa melkein naurattaa. Itketään sitten yhdessä ja kovaa. Oikeastaan tuntuu hyvältä juosta siinä rankkasateessa ja itkeä ääneen. Juoksen huomaamattani koko lenkin, jota olen tähän saakka pitänyt vielä liian pitkänä. Nyt se tuntuu sopivalta.

Näin viime yönä unta, että kiipesin melkein pystysuoraa alfalttimäkeä ylös. Se on juuri mitä tunnen nyt. Unessa pääsin ylös. Ylhäällä oli auttaja ojentamassa kättään. Otan nyt tässä rankkasateessa siitä kädestä kiinni ja tiedän, että nousen nytkin. Kyllä tämä tästä. Olen ennenkin nähnyt ihmeellisiä unia, joista olen saanut voimaa. Siksi uskon ihmeisiin. Sillä jokainen päivä on ihme. On vain pysyttävä tässä hetkessä.

 

]]> 2010-10-20T22:48:01+03:00 2019-10-13T02:38:55+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2010/10/tamanko-paivan-lenkki leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Tuolit]]> Olen tuolitykkääjä. On kiva bongata erilaisia tuoleja ja istuimia eri aikakausilta ja eilaisista ympäristöistä. Mitä vanhempi tuoli, sen enemmän niillä on ollut istujia. Ja jokaisella istujalla oma tarinansa. Tuolit voisivat kertoa kiinnostavia juttuja istujistaan.

Kesäkodissani on erityisen rakkaat istuimet; sohva ja kaksi nojatuolia, jotka on valmistanut venäläinen puuseppä aikoinaan. Tuo kalusto on periytynyt minulle isäni lapsuudenkodista. Isovanhempani, joita en ole koskaan nähnyt, ovat istuneet tuon ryhmän äärellä. Olisikin tosi mainiota kuulla mitä kaluston istuimilla olisi kerrottavanaan heistä ja isäni perheestä. Tuo kalusto saa mielen herkistymään ja istun monesti siinä ihan hiljaa...

Design-tuoleja on hirveän paljon. Oen erityisesti ihastunut Jacobsenin seiska-tuoleihin. Ne maksavat n. 500 € kpl joten haaveeksi ovat jääneet. Kirppareilta niitä voisi kylläkin saada hieman edullisemmin.

Jacobsenin Seiska-sarjan tuoleilla voi istua vaikka NÄIN:

tai NÄIN:

]]> 2010-06-29T18:00:01+03:00 2019-10-13T02:38:59+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2010/06/tuolit leidi https://leidi.vuodatus.net/ <![CDATA[Pepusta asiaa]]> Kankku, ahteri, hanuri, peffa, pakarat, takamus, perse, peppu, takapuoli...niin, rakkaalla pakaralla on monta nimeä. Takapuoli on insiproinut minua muutaman kerran matkoillani. Innostuin kuvaamaan patsaiden pakaroita melko vahingossa ja viattomasti. Jokainen näistä takapuolista on ehkä kuitenkin kuulunut jollekin elävälle mallille. Siksi ne ovat tavallaan enemmän kuin patsaspeppuja. Olkoon tämä ylistys ihmiskeholle, kuvanveistolle ja muodokkaille pakaroille. Lupaan näitä pepukkaita lisää, vaikka ette tahtoisikaan.

Ensimmäiset pakarat kuvasin Roomassa. Siellä niitä pakaroita riittikin ja  siellä pakaroiden kuvaaminen tuntui myös hyvin luonnolliselta jostakin syystä. Nämä pakarat ovat olleet varmaan urheilijan, sillä niissä on voimaa ja ulottuvuutta. Melko muhkeat.


Roomalainen herkkupeppu

Toista oli kuvata seuraavat pakarat Helsingin keskustassa. Kolmannen sepän peppu oli tähtäimessäni. Tämän korkealla olevan pepun kuvasin pokkarilla vaivihkaa ohimennen, hieman ujona, sillä Suomessa pakarat ovat yleensä piilossa ja jotenkin pyhemmät kuin italiaiset pakarat (hihhi). Nostin kameran nopeasti ilmaan, tähtäsin ja naks. Nopea vilkaisu ympärille. Näkikö kukaan. Sininen taivas ei paukahtanut eikä kukaan tuijottanut. huh.


Kolmannen sepän pakarat

Varsovan keskuspuistossa tähtäilin jo paljon rohkeampana istuvaa miespatsasta. Takaapäin tietty. En edes käväissyt patsaan etupuolella. Valtava patsastakamus istui siinä silmieni tasolla ja räpsin häpeilemättä kuvia joka suunnalta kuin lumottuna. Opas vei jo ryhmääni kaukana edessäpäin kunnes havahduin ja juoksin heidät kiinni.


Varsovan peppu

Venäläisen pepun kuvaaminen oli taas ujompaa ja vähällä epäonnistua. Kävelin Eremitaasissa tämän pepun ohi monta kertaa, sillä en kehdannut sihdata siinä takapuolen takana pitkää aikaa. Oli jotenkin sellainen tunne, että siellä ei sovi peppuja kuvata. Joka kerta kuva joko heilahti pahasti tai ihmisiä tuli eteen tai jotain muuta tapahtui, etten saanut haluamaani kuvaa. Näytti jo erittäin epätoivoiselta tämän takamuksen saanti kuvagalleriaani, mutta lopulta sain näpättyä kuvan kauempaa. Kuvan tarkkuus tosin heilahti takaseinään hämärässä taidegalleiassa, mutta toisaalta patsaan epätarkkuus miellyttää silmää ja on häveliäisyydessään omiaan herättämään intiimin tunnelman ja voisi jopa kuvitella, ettei kyseessä olekaan patsas.


Venäläinen peba

Ja vielä kahdet Pietarin pakarat ihan vaan tasa-arvon vuoksi.


Naiselliset pakarat

]]> 2010-02-26T13:30:01+02:00 2019-10-13T02:39:01+03:00 https://leidi.vuodatus.net/lue/2010/02/pepusta-asiaa leidi https://leidi.vuodatus.net/