Tänä vuonna vietin erittäin rauhallisen ja kaupunkipainotteisen juhannuksen. Kävin Seurasaaressa ihailemassa kokkoa ja juhannuksenviettoa: Raikasta merituulta, lintupoikueita, wanhaa talonpoikaisidylliä, maukkaita tikkumuikkuja ja iloista ihmisvilinää. Ihan kelpo juhannus.

Matkan varrella näkyi erilaisia käsityöläiskojuja. Mielenkiintoisin koju oli takojat. Jos olisin elänyt tuota aikaa, olisin varmaankin katsellut lempeästi kylän seppää (hehe). Ostin takojalta riipuksen, johon on painettu viikinkilaivan kuva. Se on nyt mun onnenamuletti, onhan se ostettu sentäs juhannusaattona! 

683388.jpg

683389.jpg

683390.jpg

Neitoset soittelivat myös kanteletta

683472.jpg

Talonpoikaisidylliä

683474.jpg

683475.jpg

683476.jpg

683477.jpg

683577.jpg

683478.jpg

683479.jpg

683553.jpg

Matkan varrella näkyi myös ´erilaisia´ lintuja

683554.jpg

683557.jpg

683562.jpg

683565.jpg

683481.jpg

683559.jpg

683569.jpg

Seurasaaren rakennukset ovat erityisen kauniita. Tässä huvimajassa voisin vaikka asua.

683574.jpg

683575.jpg

683576.jpg

683578.jpg

Hevoskyytiä

683580.jpg

Noin kello 22 sytytettiin kirkkoveneestä juhannuskokko

683582.jpg

683583.jpg

Kokkoa katsellessani silmiini osui kaunis n. 30-vuotias nainen, joka itki. Jäin miettimään mitä naiselle on mahtanut tapahtua vai tuliko hänelle mieleen jokin tietty tapahtuma, ihminen...? Teki mieli mennä halaamaan naista, mutta hän hävisi pian ihmisjoukkoon. Itkevä nainen herkisti minutkin ja katselin kokkoa kyyneleet silmissä.Ympärillä ihmiset lauloivat suvivirttä...