Tänään olen käännellyt, painellut ja hengitellyt. Olen myös kuunnellut ja oppinut - auttamaan.

Olen ollut nimittäin hätäensiapukurssilla. Jo oli aikakin. Viimeksi olen ollut ensiapukurssilla liian kauan sitten (jos hevosen ensiapukurssia ei lasketa mukaan). Joskus kouluaikoina meitä opetettiin Anne-nuken kanssa miten loukkaantuneelle annetaan ensiapua. Nyt kun minut on nimitetty osastoni "palopäälliköksi", niin pitihän mun tietenkin saada ohjeita ja opetusta vastuulliseen hommaan. No en minä oikeastaan palopäällikkö ole. Olen palosuojelun kerrosvalvoja. Mutta palopäällikkö kuulostaa kivemmalta.

Olin aika yllättynyt, että ensiapu ihmiselle, joka ei hengitä, on muuttunut. Nykyään elvytys aloitetaan painamalla rintalastan keskikohtaa 30 kertaa ja puhalletaan kaksi kertaa keuhkoihin ilmaa ja jatketaan näin siihen saakka kun apu tulee. Tällaisessa elvytyksessä on ideana ylläpitää keinotekoisesti aivojen ja sydämen verenkiertoa. Muutaman minuutin hengittämättömyys voi aiheuttaa aivoissa vakavan hapenpuutteen. Tätä me harjoittelimme nuken kanssa.

Kääntelimme toisiamme myös lattialla kylkiasentoon: Jos loukkaantunut hengittää, on hänet aina käännettävä kylkiasentoon. Hyvin harvoin on tilanteita jolloin liikuttelu on kielletty, mutta silloinkin pitää varmistaa, että hengitystiet ovat auki. Kylkiasennossa loukkaantunut ei pääse niin helposti tukehtumaan.

Hätänumeroon 112 voi muuten soittaa lukitusta ja jopa SIM-kortittomasta matkapuhelimesta sekä ilman rahaa kolikkopuhelimesta.

Että tällaista tänään olen oppinut. Huomenna opin lisää. Täältä löytyy lisää ensiapuohjeita.

627346.jpg
Ensiapulaukkuja ja muita ensiaputarvikkeita voi ostaa täältä